BDC Kajaanin datakeskus oli Miika Laivosen mukaan vaativa hanke, minkä toteutusaikataulu oli niin tiukka, että joku oli jopa kutsunut sitä epäviralliseksi maailmanennätykseksi. SWECO PM:n rakennuspäällikkönä hän vastasi mittavasta kokonaisuudesta, jossa NK Tekniikka toimi sähköurakoitsijana. Kyseessä oli urakka, jossa tiukan aikataulun lisäksi työ oli vaativaa ja onnistuminen edellytti poikkeuksellista ammattitaitoa.
Lähtökohtana onnistuminen ensimmäisessä vaiheessa
Yhteistyö NK Tekniikan kanssa alkoi syksyllä 2024 datakeskuksen datasalin 3 rakennusvaiheesta. Projekti eteni niin laadukkaasti, että tilaaja halusi NK Tekniikan myös seuraavaan vaiheeseen. Laivosen mukaan tämä kertoo paljon.
“Ei ole itsellä vielä uran aikana semmoista sähköurakoitsijaa tullut vastaan, jonka kanssa haluaisi tehdä toisenkin urakan, mutta nyt on!”
Ensimmäisen vaiheen onnistuminen herätti luottamusta paitsi projektinjohdossa, myös asiakkaan puolella. NK Tekniikan toiminta osoitti, että lupaukset pidetään, aikatauluissa pysytään ja haasteisiin reagoidaan nopeasti.
Projektinhallinta, joka näkyy arjessa
Laivonen korostaa erityisesti NK Tekniikan projektinjohdon toimintaa. Hänen mukaansa kyse ei ollut etäisestä hallinnoinnista, vaan aidosti työmaalla tapahtuvasta tekemisestä ja läsnäolosta.
“Se ei riitä, että johtoporras istuu jossain etäkonttorilla ja yritetään sieltä manageroida hanketta. Pitää olla paikan päällä, selvittää asioita ja viedä niitä eteenpäin.”
Työmaalla näkyi kokonaisvaltainen ote: ongelmat ratkaistiin nopeasti ja yhteistyö tilaajan sekä suunnittelun kanssa oli aktiivista. NK Tekniikan työryhmällä oli hyvä yhteishenki ja tekeminen perustui aitoon ammattitaitoon.
“Tällaisella työmaalla ei voi olla mitään poropeukaloita vaan siellä täytyy olla tekijämiehiä ja -naisia, joilla on asenne kohdallaan.”
Ratkaisukeskeisyys ja yhteispeli toivat tulosta
Laivosen mukaan NK Tekniikan toiminta perustui tekemisen meininkiin, jossa ongelmiin ei jääty kiinni vaan niihin löydettiin ratkaisu.
“Ei ollut mitään jonninjoutavaa seisoskelua – jos jotain tuli eteen, se hoidettiin heti.”
Vaikka NK Tekniikalla ei ollut varsinaista suunnitteluvastuuta, heidän panoksensa näkyi suunnittelun onnistumisessa. Kokemus ja ammattitaito ohjasivat ratkaisuja oikeaan suuntaan:
“Swecon suunnittelun tukena NK Tekniikka toi pöytään käytännönläheisiä ratkaisuja ja auttoi viemään suunnittelua oikeaan suuntaan.”
Laivonen antaa erityiskiitokset työnjohdolle – Petri Piriselle, Matti ja Matias Nuoralalle sekä Tuomas Kalaputaalle, jotka olivat hänen mukaansa keskeisessä roolissa päivittäisessä johtamisessa ja projektin loppuun viemisessä.
Resurssit, aikataulu ja asenne kohdillaan
Datakeskuksen mittakaava ja aikataulu olivat poikkeuksellisia. Hanke, johon muualla menisi helposti vuosi tai puolitoista, toteutettiin reilussa kuudessa kuukaudessa.
“Joku sanoi, että tämä oli epävirallinen maailmanennätys.”
Laivosen mukaan NK Tekniikka toimitti aikataulutiedot viikoittain ja piti niistä pääsääntöisesti kiinni. Jos viivästyksiä tuli, niihin reagoitiin nopeasti – usein joustamalla työajoissa ja venymällä iltaisin ja viikonloppuisin. Poikkeuksellisen tiukka urakka-aikataulu osui keskelle kesälomakautta, mutta työmaan henkilöstö piti huolen siitä, että hanke ei pysähtynyt hetkeksikään.
”Aikataulusta jos jäätiin, niin yleensä oli valmiina porukka tai ratkaisu, millä siihen päästiin takaisin kiinni. Kesälomat pidettiin sitten syksyllä, koska tämä urakka hoidettiin ensin maaliin.”
Laivosen mukaan tämä kertoo tekijöiden sitoutumisesta, venymiskyvystä ja
ammattiylpeydestä: “Venymiskykyä oli enemmän kuin purukumilla. Tärkeintä oli se, ettei päätoteuttajaa jätetty yksin.”
Yhteistyö perustui siihen, että jokainen osapuoli kantoi vastuunsa. Projektin onnistuminen oli yhteinen tavoite, ja sitä kohti mentiin tinkimättömästi.
Ammattimaisuus, joka näkyy kentällä asti
Laivonen korostaa, että NK Tekniikan tekeminen erottui myös asentajatasolla. Työt tehtiin huolella, laatu näkyi viimeistelyssä ja työmaalla vallitsi hyvä asenne. Oikeat ihmiset löydettiin avainpaikoille ja projektin aikana muodostui vahva, sitoutunut ydinjoukko.
Hän toteaa, että monilla muilla työmailla projektijohto on jäänyt liikaa työntekijöiden
vastuulle, mutta NK Tekniikan mallissa resurssit oli mitoitettu oikein ja johtaminen hoidettu ammattilaisten toimesta.
“Monessa paikassa aikataulut eivät pidä, koska asentajilta odotetaan mahdottomia. Täällä projektinhallinta oli kunnossa.”
Yhteistyö, joka jättää jäljen
Kajaanin datakeskus ei ollut pelkästään teknisesti vaativa hanke, vaan se oli myös testi yhteistyölle, aikataulupaineelle ja ammattitaidolle. Projektin onnistuminen syntyi luottamuksesta, yhteisestä tavoitteesta ja osaavasta tekemisestä niin johdon kuin asentajien tasolla.
“Oltiin sanansa mittaisia. Se, mitä luvattiin, myös pidettiin.“